Keskustelu

Kokouksessa käytävän keskustelun tarkoituksena on antaa kaikille kokouksen osanottajille tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa kokouksen päätöksiin. Lisäksi keskustelun avulla turvataan, että jokaisella osanottajalla on päätöksenteon perustaksi kaikki tarpeellinen tieto käsiteltävästä asiasta sekä toisten osallistujien mielipiteistä.

Kokouksen osanottajat pyytävät puheenvuoron tavallisesti kättä nostamalla. Kokous voi päättää muustakin menettelystä, isoissa kokouksissa on usein tarkoituksenmukaista pyytää puheenvuorot kirjallisesti.

Puheenjohtaja pitää sihteerin avustamana luetteloa pyydetyistä puheenvuoroista ja myöntää ne yleensä pyytämisjärjestyksessä. Poikkeuksena tästä ovat lyhyet vastaus- ja kommenttipuheenvuorot sekä työjärjestyspuheenvuorot, jotka myönnetään ohi pyytämisjärjestyksen.

Puheenjohtajan rooli keskustelussa

Puheenjohtaja tehtävänimikkeensä mukaisesti johtaa puhetta kokouksessa. Hänen on seurattava keskustelua ja valvottava, että puheenvuoron käyttäjät

• pysyvät käsiteltävässä asiassa
• eivät käytä loukkaavaa kieltä
• eivät tee hyvän tavan vastaisia esityksiä

Puheenjohtaja on yksi kokouksen osanottaja muiden joukossa ja hän voi varata itselleen keskustelupuheenvuoron samalla periaatteella kuin toisillekin kokouksen osanottajille.

Yleiskeskustelu

Erityisen laajoja asioita käsiteltäessä keskustelu voidaan jakaa yleiskeskusteluun ja yksityiskohtaiseen keskusteluun. Yleiskeskustelun tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus keskustella käsiteltävästä asiasta laajemmin ja pitäytymättä välttämättä kokoukselle tehdyssä esityksessä.
Esimerkiksi toimintasuunnitelmaa koskevassa yleiskeskustelussa puhuja voi pohdiskella yhdistyksen toimintaa yhtä toimintavuotta pidemmälle, vaikka toimintasuunnitelmaesitys käsitteleekin vain tulevaa vuotta.

Tavallista on, että yleiskeskustelun aikana ei tehdä muita kuin asian hylkäämis- tai lykkäämisesityksiä ja että muut esitykset tehdään yksityiskohtaisessa keskustelussa.

Yksityiskohtainen keskustelu

Mikäli keskustelu on jaettu yleis- ja yksityiskohtaiseen keskusteluun, aloitetaan yksityiskohtainen keskustelu yleiskeskustelun päätyttyä. Muussa tapauksessa keskustelu aloitetaan suoraan yksityiskohtaisella keskustelulla.

Yksityiskohtaisessa keskustelussa käytettävissä puheenvuoroissa kokouksen osanottaja voi

• ilmoittaa mielipiteensä esillä olevasta asiasta
• tehdä asiaan liittyviä kysymyksiä
• tehdä esityksiä
• tehdä muutosesityksiä mahdolliseen pääesitykseen
• esittää asian käsittelyn lykkäämistä
• esittää asian hylkäämistä
• kannattaa toisen tekemää esitystä
• arvostella tehtyä esitystä tai esitettyä mielipidettä

Työjärjestyspuheenvuoro

Työjärjestyspuheenvuoro on erityistapaus puheenvuorojen joukossa. Se myönnetään ohi muiden puheenvuorojen pyytämisjärjestyksen ja se voi sisältää vain

• ehdotuksen puheenvuorojen määrän tai pituuden rajoittamiseksi
• ehdotuksen käsittelyn tai kokouksen keskeyttämiseksi
• ehdotuksen käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi
• tärkeän ilmoituksen tai toivomuksen kokoukselle
• puheenjohtajan menettelyn arvostelu
• eriävän mielipiteen tai vastalauseen esittäminen

Mikäli kokouksessa esitetään kannatettu työjärjestyspuheenvuoro, joka sisältää esityksen asian käsittelyn keskeyttämisestä tai lykkäämisestä, keskeytetään asian käsittely ja päätetään, jatketaanko käsittelyä. Sen sijaan mikäli vastaava esitys tehdään yleiskeskustelun tai yksityiskohtaisen keskustelun aikana keskustelupuheenvuorossa, se otetaan käsittelyyn vasta keskustelun päätyttyä.