Parlamentaariset äänestysjärjestykset

Parlamentaarisella äänestyksellä pyritään ennalta määrättyyn määräenemmistöön. Ehdoton enemmistö on eräs määräenemmistö muoto, jolloin siis kokouksen päätökseksi tuleva esitys tarvitsee tuekseen yli puolet annetuista äänistä. Parlamentaarinen äänestys voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla esillä olevan asian luonteesta riippuen. Tavat ovat

• lyhyt äänestysjärjestys
• ryhmittäinen äänestysjärjestys
• yksityiskohtainen äänestysjärjestys

Puheenjohtajan tehtävänä on harkita, mikä äänestysjärjestys sopii parhaiten kulloinkin käsiteltävän asian ratkaisemiseen ja tehdä sen mukaisesti kokoukselle esitys äänestysjärjestyksestä. Äänestysjärjestyksestä päättää kokous.

Lyhyt äänestysjärjestys

• Lyhyen äänestysjärjestyksen tarkoituksena on säästää aikaa. Sitä voidaan käyttää silloin, kun kokouksen enemmistön kanta on kohtuullisella varmuudella tiedossa jo ennen äänestystä.
• Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.
• Jos joku tehdyistä esityksistä on tulkittavissa pääesityksen hylkääväksi esitykseksi, se asetetaan seuraavaksi pääesitystä vastaan. Jos hylkäävä esitys voittaa, se on kokouksen päätös.
• Seuraavaksi asetetaan pääesitys yhdessä kaikkia muita esityksiä vastaan. Mikäli pääesitys voittaa, muita äänestyksiä ei tarvita ja lyhyt äänestysjärjestys oli oikea valinta.
• Mikäli pääesitys ei voittanut edellistä äänestystä, sitä vastaan asetetaan siitä eniten poikkeava esitys.
• Sen jälkeen edellisen äänestyksen voittanut esitys asetetaan vastakkain pääesityksestä seuraavaksi eniten poikkeavan kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä.

Ryhmittäinen äänestysjärjestys

Ryhmittäinen äänestysjärjestys sopii käyttöön silloin, kun tehdyt esitykset ovat sisältönsä samansuuntaisuuden vuoksi helposti koottavissa ryhmiksi.

• Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.
• Jos joku tehdyistä esityksistä on tulkittavissa hylkääväksi esitykseksi, se asetetaan seuraavaksi kaikkia muita esityksiä vastaan. Jos hylkäävä esitys voittaa, se on kokouksen päätös.
• Seuraavaksi asetetaan vastakkain ehdotusryhmät, kunnes niistä on vain yksi jäljellä.
• Voittanut ehdotusryhmä asetetaan pääesitystä vastaan ja jos pääesitys voittaa, on siitä tullut kokouksen päätös.
• Muussa tapauksessa äänestetään vielä voittajaksi tulleen ehdotusryhmän ehdotuksista, kunnes jäljelle jää vain voittanut ehdotus.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys on parlamentaarisista äänestysjärjestyksistä hitain, mutta useimmissa tapauksissa selkein. Siinä kokouksen osanottaja pääsee varmuudella ottamaan kantaa jokaiseen tehtyyn esitykseen.

• Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.
• Seuraavaksi laitetaan vastakkain kaksi pääesityksestä eniten poikkeavaa esitystä.
• Edellisessä äänestyksessä voittanut esitys laitetaan vastakkain pääesityksestä seuraavaksi eniten poikkeavan kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikki pääesityksestä poikkeavat esitykset on käsitelty.
• Tämän jälkeen edellisen äänestyksen voittaja asetetaan pääesitystä vastaan ja tämän äänestyksen voittaja vielä lopuksi mahdollista hylkäysesitystä vastaan.