Parasta jäsenhankintaa on se, kun yhdistys pitää olemassa olevista jäsenistään hyvää huolta. Tyytyväiset jäsenet levittävät ympärilleen tietoa myönteisistä kokemuksistaan ja aikaansaannoksistaan.

Uusia jäseniä voidaan pyrkiä hankkimaan myös erityisellä kampanjalla. Jäsenhankintakampanja pitää kuitenkin sisällään sellaisen riskin, että koska sen yhteydessä syntyvä liittymistapahtuma on osa yhdistyksen järjestämää kampanjaa, sitä tarkastellaan ensisijassa numeraalisena ilmiönä ja vain yhdistyksen kannalta.

Jäsenyyssuhdetta on aina muistettava tarkastella ensisijaisesti jäsenen kannalta. Kun ihminen liittyy yhdistykseen, hän on sen jälkeen sataprosenttisesti jäsen. Mitä hän on tullut hakemaan? Mitä hän saa?

Halukkuutta olisi

Tehdyn tutkimuksen mukaan vain kahdeksaa prosenttia 15 – 65 -vuotiaista suomalaisista on joskus elämänsä aikana pyydetty liittymään jonkun puolueen jäseneksi. 92 %:a suomalaisista ei ole kukaan koskaan pyytänyt liittymään mihinkään puolueeseen.

Toisen tutkimuksen mukaan kuitenkin viidesosa suomalaisista  haluaisi melko mielellään tai erittäin mielellään osallistua jonkun puolueen paikallisyhdistyksen toimintaan. Vaikka kokoomuksen osuus tästä noin parinkymmenen prosentin suomalasiryhmästä olisi vain viidenneksen luokkaa, haluaisi siis 250.000 suomalaista kuulua kokoomukseen. Potentiaalia siis on.

Kysyttäessä kansalaisilta heidän halukkuuttaan osallistua kunnallisten luottamustehtävien hoitoon, yli miljoona ihmistä olisi käytettävissä niihin. Kun luottamustehtäviin käytännössä pääsee vain puoluejäsenyyden kautta, nostaisi se potentiaalisen jäsenkuntamme edellisten laskelmien mukaisesti kahteensataan viiteenkymmeneen tuhanteen.

Erityisesti Kokoomuksen jäsenyyttä kannattaa tarjota eri vaaleissa ehdokkaana oleville sekä heidän tukiryhmilleen. He ovat todistetusti yhteiskunnallisesti aktiiveja.