Kampanjointi on täynnä erilaisia kohtaamisia – valmistaudu niihin

Vaalityön aikana pääsemme kohtaamaan satoja ja taas satoja ihmisiä, suurin osa heistä meille aiemmin tuntemattomia. Ei ole yhdentekevää, miten heidät kohtaamme. Usea äänestäjä haluaa tavata mahdollisen äänestettävänsä myös kasvotusten. Kohtaamisessa vuorovaikutuksen laatu on ensiarvoisen tärkeää. Jos kansalaiselle jää sellainen kuva, että ehdokas ei kuuntele, ei ole läsnä tai on epäuskottava, peukalo kääntyy hyvin todennäköisesti alapäin.

Vuorovaikutuksen luonteen voi jakaa neljään luokkaan.

  • Symbolista vuorovaikutusta on esimerkiksi pukeutuminen, tapaamisen olosuhteet, mahdolliset myöhästymiset jne.
  • Kielellinen vuorovaikutus näkyy siinä, miten puhumme, miten esitämme kysymykset tai miten vastaamme meille esitettyihin kysymyksiin.
  • Ei-kielellinen vuorovaikutus on vuorovaikutustilanteessa ilmenevää läheisyyttä, etäisyyttä, liikkeitä, olemusta, katsekontaktia jne.
  • Kirjoitettu vuorovaikutus on kirjoitettua vuorovaikutusta.

Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää, että kielellinen ja ei kielellinen ovat synkronissa. Ei ole uskottavaa jos ehdokas naputtelee kännykkää ja keskustelee samanaikaisesti äänestäjän tärkeitä asioita. Tai kun kansalainen puhuu ehdokkaalle, ehdokkaan silmät harhailevat ihmisjoukossa etsimässä seuraavaa ”kohdetta”.

On tutkittu (mm. Lishman 1994), että ei-kielellisen vuorovaikutuksen osuus vuorovaikutuksesta on jopa yli 90 prosenttia. Ei ole siis yhdentekevää, mitä viestimme kehonkielellämme, kasvojemme ilmeillä, äänen värillä, katsekontaktilla ja fyysisellä olemuksellamme.

Vuorovaikutuksen kokonaisuudessa kehonkieli on merkittävin tekijä (58 %). Seuraavaksi tulevat äänensävy (35 %) ja verbaalinen osuus (7 %)

Hyvä vuorovaikutus on myös sitä, että kesken vuorovaikutustilanteiden tarkastetaan, että onko puolin ja toisin ymmärretty, mitä on haluttu kertoa. Vuorovaikutuksen tehoa lisäävät ns. aktiivisen kuuntelun merkit, eli pään nyökkäykset ja äännähdykset ymmärryksen merkiksi.