Seurakuntavaalit toimitetaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joka neljäs vuosi. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset samaan tapaan kuin esimerkiksi eduskunta- ja kunnallisvaalit. Yksittäisessä seurakunnassa valitaan kirkkovaltuusto, joka päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, veroäyristä ja viroista. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston johtamaan seurakunnan toimintaa. Seurakuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaalilla.
Seurakuntayhtymässä sen jokaisella seurakunnalla on oma seurakuntaneuvosto, joka johtaa seurakunnan toimintaa. Seurakuntaneuvoston jäsenet valitaan myös seurakuntavaaleissa. Puheenjohtajana on kirkkoherra. Seurakuntaneuvosto hoitaa pääosin samoja tehtäviä kuin kirkkoneuvosto, elleivät tehtävät kuulu seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle.
Ehdokasasettelu päättyy syyskuun lopussa, ja vaalit järjestetään viimeistään marraskuun puolivälissä. Vaalipäivät ovat yleensä sunnuntai ja maanantai. Myös seurakuntavaaleissa järjestetään ennakkoäänestys noin kahta viikkoa ennen varsinaista vaalipäivää. Seurakuntavaalien äänestysprosentti on ollut viime aikoina hieman alle 15 prosenttia. Äänioikeutettuja ovat kaikki yli 16-vuotiaat seurakunnan jäsenet.
Ehdokkuuskelpoisia seurakuntavaaleissa ovat kaikki yli 18-vuotiaat seurakunnan jäsenet. Seurakunnan viranhaltija tai päätoiminen työntekijä ei voi olla työseurakunnassaan ehdokkaana. Ehdokaslistan voi asettaa vähintään kymmenen seurakuntalaisen muodostama valitsijayhdistys, joka voi asettaa enintään kaksi kertaa niin paljon ehdokkaita, kuin kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvostossa on paikkoja, ja yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa kolme kertaa valittavien määrän.
Ehdokaslistalle on valittava nimi, joka ei saa olla sopimaton eikä harhaanjohtava, ja jossa pitää esiintyä sana ”ehdokaslista”. Puoluetunnuksia on voinut käyttää seurakuntavaaleissa vuodesta 1994 alkaen. Listan nimen sopivuudesta ja ehdokkaaksi asettautumisesta voi kysellä lisää paikallisesta kirkkoherranvirastosta. Esimerkkejä listan nimeksi voivat olla ”X:n seurakunnan kokoomuslaiset”, ”Kokoomuslaisen seurakuntaväen ehdokaslista”, ”Kokoomuslaisten ja sitoutumattomien ehdokaslista”. On keskeistä, että listan nimessä esiintyy sana ”Kokoomus” tavalla tai toisella.
Ehdokaslistat on jätettävä vaalilautakunnalle eli käytännössä toimitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään ehdokasasettelun viimeisenä päivänä kello 16 mennessä. Vaalilomakkeet saa niin ikään paikallisesta kirkkoherranvirastosta.
Kokoomus julkaisee perinteisesti oman seurakuntavaalioppaansa viimeistään noin kolme kuukautta ennen varsinaisia vaalipäiviä. Opasta voi kysellä omasta piirijärjestöstä tai puoluetoimistosta. Luottamushenkilöiden tehtävä on edustaa seurakuntalaisia, kirkollisveron maksajia. Tämä on yksi syy, miksi Kokoomus on halunnut toimia jäsentensä kanavana osallistua seurakuntavaaleihin.
Me kokoomuslaiset voimme palvella kansankirkkoamme asettamalla laajoja ehdokaslistoja, niin että äänestäjän on helpompi löytää itselleen sopiva ehdokas. Voimme myös koota ehdokkaita kokoomuslaisten yhteisille listoille helpottaen näin äänestäjän valintaa, jos kokoomuslaisuus on hänen kannaltaan yksi ehdokkaan valintaperuste.