Vaalityö edellyttää jatkuvaa vaalivalmiutta

Kunnallisten ja valtiollisten vaalien lisäksi paikallisyhdistys osallistuu myös muihin vaaleihin. Näitä ovat ainakin kirkollisvaalit, mutta yhdistyksillä on toivottavasti vahva rooli myös esimerkiksi palkansaajajärjestöjen liittovaaleissa, osuustoiminnallisten yhteisöjen vaaleissa tai korkeakoulujen edustajistovaaleissa. Heti alkuun korostettakoon, että lähes kaikissa vaaleissa onnistunut jäsen- ja ehdokashankinta luo pohjan vaalimenestykselle – siksi sitä on tehtävä jatkuvasti. Tässä yhdistyksien johdolle suunnatussa vaalityö-osuudessa käydään lävitse muutamia onnistuneen vaalityön perusasioita sekä hahmotellaan hieman sellaisia toimia, joita Kokoomuksen perusyhdistys voi vaaleissa tehdä. Riippumatta siitä, mistä vaaleista on kysymys, vaalitulokseen vaikuttavat tekijät ovat monesti samantyyppisiä.

Poliittisissa tavoitteissa onnistuminen, järjestötyön tehokkuus, puolueen valtakunnallinen imago ja ehdokasasettelussa onnistuminen ovat tekijöitä, jotka kunkin vaalin luonteesta riippumatta ratkaisevat lopullisen kannatusosuuden. Useissa vaaleissa tärkeää on tavoitteidemme konkretisoiminen juuri yksittäisen paikkakunnan kannalta siten, että jokainen yhdistyksen toiminta-alueella asuva kansalainen tietää mitä Kokoomus ajaa. Yleispäteviä ohjeita vaalityölle ei voi antaa. Ja oikeastaan suosituksena onkin se, että kaikki luovuus ja uudet ideat kannattaa ottaa käyttöön. Näin siksi, että paikalliset olosuhteet ja yhdistystoiminnan organisoituminen vaihtelevat. Myös vaalit ovat eriluonteisia: presidentinvaalit ovat kovin erilaiset kuin vaikkapa kunnallisvaalit. Varmaa on kuitenkin se, että demokraattisessa yhteiskunnassa vaaleja on aina ja vaalityö edellyttää yhdistyksiltä jatkuvaa vaalivalmiutta. Siksi tietyt perustoimenpiteet ovat aina hyödyllisiä. Kunnallisten ja valtiollisten sekä merkittävimpien erityisvaalien osalta puolue toimittaa kuhunkin vaaliin liittyviä ohjeita ja materiaalia joko suoraan yhdistyksiin tai piirijärjestöille.

Vaalityö: