Rekisteröity yhdistys on niin sanottu ”juridinen henkilö”. Käytännössä se tarkoittaa, että yhdistys on itsenäinen oikeustoimikelpoinen yksikkö, joka vastaa itse omista teoistaan, myös taloudestaan. Näin ollen yhdistyksen hallituksen jäsenet tai muutkaan yhdistyksen jäsenet eivät ole taloudellisessa vastuussa yhdistyksen sitoumuksista.
Kenen vastuulla varainhankinta yhdistyksessä on ?
Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat vuosikokouksiin, joissa päätetään toiminnan suunnittelusta ja sen rahoittamisesta. Päätökset ovat siis yhteisiä.
Vaikka yhdistyksen päätöksien toimeenpanemista varten valitaan hallitus, niin se ei tarkoita, että hallitus – tarkemmin siis hallituksen jäsenet – tekisivät kaiken yhdistyksessä tapahtuvan. Hallituksen tehtävänä on organisoida jäsenten toimintaa. Tekeminen kuuluu kaikille. Yhteisiin hankkeisiin osallistuminen on juuri sitä toimintaa, jolla jäsenet tukevat yhdistyksen yhteisiä päämääriä.
Varainhankinnan ideointia varten on olemassa yhdistyksen hallitus. Hallituksessakaan talousasiat eivät ole yhden ihmisen vastuulla. Varainhankinnan ideoinnista vastaa jokainen hallituksen jäsen ja sen toteutuksesta koko jäsenistö.
Aktivointia
Yhdistyksen kannalta on tärkeää, että jokainen jäsen saa kokea olevansa osa yhdistystä. Tällainen kokemus voi syntyä vain sen kautta, että jäsen saa tilaisuuden tehdä jotakin yhdistyksen hyväksi.
Jos yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa tai tilaisuudessa on kovin vähän osallistujia paikalla, niin ketkä siellä kuitenkin ovat? Tapahtuman järjestäjät, eikö totta. Olisiko tästä opittava jotakin?
Jäsen sitoutuu toimintaan, jonka järjestämisessä hän on osallisena. Varainhankintaan liittyvät aktiviteetit ovat usein sellaisia, joissa on mahdollisuus tarjota osallistumistilaisuus usealle jäsenelle. Jäsenten pyytämistä yhteisiin ponnistuksiin usein aristellaan aivan suotta. Jäsenet ovat aikanaan liittyneet yhdistykseen saadakseen tehdä jotakin tärkeäksi katsomansa asian eteen. Heille on siis annettava siihen mahdollisuus!